Contact Us

Managing Director (Sales)
Kari Malmivaara
Tel: +358-500-710 261
E-mail: kari(a)malmivaara.fi

Product Manager
Markku Lehmuskanta
Tel: +358-400-939 677
E-mail: markku(a)lehmuskanta.fi

Administration (Invoicing)
Minna Malmivaara-Soini

28.5.2018

Huomitoitavaa kuminakoisruiskutuksista!

 
Lämmin toukokuu on saanut kuminakoit kehittymään nopeasti. Tarkkailkaa kuminakoin toukkia. Niitä on jo ilmestynyt. Toukkatorjunta kannattaa siirtää, kunnes kuminan kukinta on aluillaan.

Älä mene liian aikaisin!

 

Kumina kukkii huomattavasti eri aikoina. Osa lohkosta kukkii aikaisemmin, osa myöhemmin. Siksi ei kannata ruiskuttaa Karatea liian aikaisin, mutta ei myöskään kukinnan aikana. Ensimmäinen ruiskutus. Karate Zeon 0,05 l.  Myöhemmin  torjunnassa voidaan käyttää Turex50 WP, jonka teho ei ole välttämättä kovin hyvä.

Mavrikin käyttö on kiellety jäämävaaran takia!

 
Ruiskutusohjeita voi kysyä puh. 0400-939 677 (Markku Lehmuskanta).

2.5.2018

Targa Super 5 SC:n hätälupa on myönnetty. (Klikkaamalla saat luvan auki.)

Mavrikin käyttö on kielletty tänä vuonna.

Emme ota vastaan kuminaa, jonka ruiskutuksissa on käytetty Mavrikia!


KUMINAN VILJELYOPAS

Päivitetty 30.4.2018

  

1. Yleistä

Kumina on kaksivuotinen, sarjakukkainen kasvi ja sitä viljellään sen aromipitoisuuden vuoksi. Se luokitellaan tukijärjestelmässä siemenmausteeksi ja kuuluu puutarhakasvit -ryhmään. Aromi on siemenissä haihtuvana öljynä, jonka pitoisuus nousee Suomessa varsin korkeaksi. Viime vuosina korjatun kuminan öljyprosentti on ollut keskimäärin 2,5 - 3,0 prosenttia.

Kumina kasvattaa kylvövuonna lehtiruusukkeen ja pitkän porkkanamaisen juuren, minkä turvin se talvehtii. Toisena vuonna kumina kukkii ja antaa siemensadon. Toisesta vuodesta lähtien kuminakasvustossa on aina sekä ensimmäisen että toisen vuoden yksilöitä. Käytännössä samasta kylvöstä voidaan korjata 2-3 satoa. Satovuosien lisääntyessä sato yleensä heikkenee ja rikkakasviongelmat lisääntyvät. Kuminalla on hyvä maata parantava vaikutus ja se sopii hyvin erityisesti viljavaltaiseen viljelykiertoon ”välikasviksi” sekä vähentämään viljojen kasvitauteja.

 Kumina aloittaa toisena vuotena kukintansa jo kesäkuun alussa ja se kestää 3-4 viikkoa. Sadonkorjuu ajoittuu elokuun alkuun. Satotaso on vaihdellut viime vuosina keskimäärin 400 - 900 kg/ha. Kuminasta on korjattu jopa 2.000 kg:n satoja. Tavoitteena on oltava 1000 kg:n hehtaarisato. Kuminan kannattavuus on ollut hyvä. Jotta tämä onnistuu, on syytä lukea tämä viljelyohje tarkasti. Se on tarkennettu vuosien aikana kertyneiden kokemusten perusteella.

2. Perustaminen

Perustamisvuonna kuminasta ei korjata satoa, mutta huolellinen työ varmistaa seuraavien vuosien satotason.

2.1. Kasvupaikka

Kumina viihtyy hyvin koko Suomessa ja lähes kaikilla maalajeilla puhtaita turvemaita lukuun ottamatta (rouste). Samoin vesipainanteet on syytä tasata. Kasvupaikaksi kannattaa valita lohko, joka on vapaa monivuotisista rikkakasveista. Erityisesti juolavehnä, timotei ja nurminata tuottavat ongelmia, alentavat satotasoa ja lyhentävät kasvuston tuottoikää. Myös saunakukka on osoittautunut hankalaksi, mutta sen kemiallinen torjuntaan on löytynyt ratkaisut. Myös ohdakkeen ja valvatin torjunnasta on huolehdittava edellisinä vuosina.

Käytännössä heti nurmen jälkeen kuminaa ei kannata kylvää. Glyfosaattikäsittely (esim. Roundup) ennen viljelyyn ryhtymistä on tarpeen lähes kaikissa tapauksissa. Tuottaakseen kunnolla satoa kumina vaatii hyvän, aurinkoisen pellon. Happamuuden suhteen kumina ei ole erityisen vaativa.

2.2. Kylvö

Hyvin onnistunut kylvö on kaiken perusta. Jos kylvö epäonnistuu, on turha toivoa kunnon satoa tulevina vuosina. Kumina kannattaa kylvää normaaliin kylvöaikaan keväällä tai myöhennettynä rikkatorjunnan takia. Suorakylvökoneella tehdyt kylvöt ovat onnistuneet hyvin, jopa parhaiten. Kuorettumisen estämiseksi keväällä maata ei kannata muokata liikaa, sillä kumina taimettuu huomattavasti viljoja hitaammin (noin 3 viikkoa). Kylvösyvyys on korkeintaan 2 cm (hiesulla 1-2 cm). Liian syvää kylvöä on varottava, koska taimi ei jaksa nousta pintaan ja kylvö epäonnistuu. Kylvö tehdään joka vantaalla ja painotus pois.

2.3. Siemenmäärä ja lajike

Arctic Taste käyttää tällä hetkellä Niederdeutcher  ja Rekord nimisiä lajikkeita. Niederdeutscherilla on hyvä öljypitoisuus ja kohtalainen satotaso, mutta se karisee herkästi, joten puintiajankohtaa ei sovi viivytellä. Rekord on myöhäisempi, eikä varise niin herkästi. Suositeltava siemenmäärä on  15 - 20 kg/ha. Mikäli kasvuolosuhteet ovat erittäin hyvät siemenmäärästä voidaan tinkiä, ettei kasvustosta tule liian tiheää. Liika tiheys haittaa juuren muodostumista ja sitä kautta kukintaa. Pieni siemenmäärä pienentänee korjattavien satojen lukumäärää. Iso siemenmäärä pitää esim. saunakukan paremmin kurissa ja pidentää näin myös satovuosia. Siementä saa Markku Lehmuskannalta (0400 939 677).

2.4. Lannoitus

Maan ravinnetila pitää tutkia ennen viljelyn aloittamista. Uudet tukiehdot edellyttävät, että kuminalohkolla pitää olla viljavuustutkimus viiden vuoden välein. PH-suositus on 6,0 - 6,3, mutta se menestyy hyvin myös hieman heikommissakin oloissa. Kalkitus on tehtävä ennen kylvöä, ei satovuosina. Perustamislannoitus valitaan fosfori- ja kalitarpeen mukaan siten, että ainakin fosforitarve tyydytetään satovuosien ajaksi. (Viljavuusluokka huono/huononlainen max. 28, välttävä max. 20, tyydyttävä max.12, hyvä max. 8.) Typpisuositus on kylvövuonna vähämultaisilla ja multavilla mailla 90kg/ha, runsasmultaisilla mailla 80kg/ha, erittäin runsasmultaisilla mailla 70kg/ha, eloperäisillä mailla 50kg/ha. Lannoitteena voidaan käyttää pellon ravinnetilasta riippuen eri Y-lannoitteita. Fosforitasausta ei voi käyttää kuminalohkoilla.

 2.5. Kasvinsuojelu kylvövuonna

Hyvänlaatuisen kuminan siemenen puhtausvaatimus on 99,5 %. Lajittelun avulla saadaan useimmiten riittävä puhtaus, mutta rikat vievät kasvualaa ja voimaa kuminalta. Kemiallinen käsittely syksyllä ennen kuminamaan perustamista on suositeltavaa, sillä juolavehnä ja muut juuririkkaruohot ovat paha ongelma kasvuvuosina. Se lyhentää satovuosien määrää ja alentaa satoa sekä lisää lajittelukustannuksia. Myös pihatatar ja nurminata ovat osoittautuneet lajittelussa hankaliksi siemeniksi. Myös ohdake ja valvatti on saatava pois lohkolta ennen kylvöä. Uusien aineiden ohje löytyy Bernerin Kasvinsuojeluoppaasta (Opas parhaaseen satoon 2018) sekä www.arctictaste.com kohdassa Kuminaseminaari.

Kylvövuonna siemenrikkakasvien torjunta on ERITTÄIN TÄRKEÄÄ.

Vaihtoehto 1 eli  perusohjelma (kivennäismaille):

Ennen kuminan taimettumista kylvön jälkeen: (Teoreettinen! Ei ole juuri tällaista tilannetta.)

  • Roundup Ace 0,8-1,0 I
  • + Fenix0,7-1,0 I
  • +Goltix 1,0-1,5 kg

Kuminan ollessa 1-2 lehtiasteella (ei liian pienenä vioittumisen takia):

  • FenixO,S I
  • + Goltix 1,0-1,5 kg

 Tarvittaessa myöhemmin uusi ruiskutus (noin 2 vkoa)

  • Fenix 0,5 -0,7 I
  • +Goltix 1,0-1,5 kg

 

Vaihtoehto 2 eli  perusohjelma (savi- ja multamailla):

Ennen kuminan taimettumista:

  • Roundup Ace 0,8-1,0 I
  • + Fenix 0,5-0,7 l
  • + Senkor SC 600 0,15-0,25 I

Kuminan ollessa 1-2 lehtiasteella (ei liian pienenä vioittumisen takia):

  • Fenix 0,3-0,5 l
  • + Goltix 0,7-1,0 kg
  • + Lentagran 0,3-0,5 kg

 Tarvittaessa myöhemmin uusi ruiskutus (noin 2 vkoa)

  • Fenix 0,3-0,5 I
  • +Goltix 0,7-1,0 kg
  • + Lentagran 0,3-0,5 kg

 

Vaihtoehto 3 eli  saunakukkaohjelma (kivennäismailla):

Ennen kuminan taimettumista:

  • Roundup Ace 0,8-1,0 I
  • + Fenix 0,7-1,0 I
  • +Goltix 1,0-1,5 kg

Kuminan ollessa 1-2 lehtiasteella (ei liian pienenä vioittumisen takia):

  • Fenix 0,3-0,5 l
  • + Goltix 0,7-1,0 kg
  • + Lentagran 0,3-0,5 kg

 Tarvittaessa myöhemmin uusi ruiskutus (noin 2 vkoa)

  • Fenix 0,3-0,5 I
  • +Goltix 0,7-1,0 kg
  • + Lentagran 0,3-0,5 kg

 

Vaihtoehto 4 eli  saunakukkaohjelma (savi- ja multamailla):

Ennen kuminan taimettumista:

  • Roundup Ace 0,8-1,0 I
  • + Fenix 0,5-0.7 l
  • + Senkor SC 600 0,15-0,3 I

Kuminan ollessa 1-2 lehtiasteella (ei liian pienenä vioittumisen takia):

  • Fenix 0,3-0,5 l
  • + Goltix 0,7-1,0 kg
  • + Lentagran 0,3-0,5 kg

 Tarvittaessa myöhemmin uusi ruiskutus (noin 2 vkoa)

  • Fenix 0,3-0,5 I
  • +Goltix 0,7-1,0 kg
  • + Lentagran 0,3-0,5 kg

 Goltix tehoaa saunakukkaan vain aivan pienenä (muutama lehti).

Lentagran tehoaa saunakukkaan sen ollessa noin euron kokoinen. Se tehoaa myös valvattiin ja ohdakkeeseen elokuussa (ennen kuminakasvuston umpeutumista)

Matrikonia on lupa käyttää kuminan puinnin jälkeen ja syksyllä. Se tehoaa saunakukkaan vielä ruusukeasteella ja myös ohdakkeeseen sekä valvattiin. Käyttömäärä on 1,0l / ha.

Kylvövuonna kuminakoin torjuntaa ei tarvitse tehdä

2.6 Kasvuunlähdön tavoite

Kuminan kasvuston tulisi olla ennen talvehtimista rehevää, juurten niskojen 5-7 mm paksuja. Mitä parempi syksyn kasvusto on sen varmempaa on ensimmäisen vuoden runsas kukinta. Satovuonna ei kasvustolle voida tehdä paljoakaan lannoitusta lukuun ottamatta.

3. Satovuoden tekniikka

Satovuoden aikana varmistetaan sadon määrä ja laatu, vaikkakin peruslähtökohta on luotu jo edellisenä kesänä.

3.1. Lannoitus

Satovuoden aikana annetaan typpipainotteinen lannoitus. Myös moniravinteisia lannoitteita voidaan käyttää, vaikkakin fosforilannoitus pellon pintaan on tarpeeton kustannus  eikä yleensä paranna satoakaan missään tilanteessa. Suomensalpietaria ( N27) annetaan keväällä, kun pellot alkavat kantaa. Typen määrä / ha riippuu maan laadusta ( samat max. kuin kylvövuonnakin), kuitenkin lakoontumista ei saa tapahtua. Myös NK-lannoitusta voidaan käyttää keväällä, mikäli kalia halutaan antaa lisää satovuonna. Lievä syyslannoitus typellä heti puinnin jälkeen parantaa satotasoa seuraavana vuonna.

3.2. Kasvinsuojelu

Rikkakasvit

Siemenrikkakasvien kemiallinen torjunta satovuoden keväällä on hankalaa. Sitä vastoin juolavehnä pitää torjua vuosittain valikoivilla aineilla. Se kannattaa tehdä yhdessä kuminakoiruiskutuksen kanssa.

Satovuoden keväänä voidaan käyttää rikkakasveille Goltix 70 WG -valmistetta. Tarkoitettu kevätitoisten rikkakasvien torjuntaan (esim. savikka, pillike, linnunkaali ja saunakukka). Aikainen käsittely, kun rikat ovat pieniä. Käyttömäärä 1,0 – 1,5 kg/ha. Tehoaa vain kevätitoiseen saunakukkaan.  (Syksyitoiset torjuttava Matrigonilla.) Juollavehnän torjunnassa esim. Targa-Super, jos hyväksytty käyttölupa satovuodelle. Tarkista ennen ruiskutusta, että hätälupa on voimassa. Ruiskutus ohjeen mukaan 4-6 lehtiasteella lämpimällä kosteuden ollessa yli 70% (aamu). Sen varoaika on 45 vrk. Mikäli kasvustossa on timoteitä tai nurminataa esimerkiksi kesannon jäljiltä, on syytä käyttää annostuksen ylintä määrää. Fusiladen käyttö ei ole sallittu jäämävaaran vuoksi. Viljan pienet ja rikkoutuneet siemenet ovat haitallisia lajittelussa.

 Tuholaiset

Kuminan tuholainen on kuminakoi. Se muistuttaa tavallista koiperhosta ja se lentää pelloilla varhain keväällä. Se munii kuminan lehtihankoihin, joista toukat nousevat syömään kukkanuppuja ja käpristävät kukinnot ruskeiksi seitin peittämiksi mytyiksi. Toukat ilmestyvät kuminan kukintonuppuihin ja kukkiin. Kuminakoin toukka on aluksi vajaan millin mittainen ja musta. Se kasvaa muutamassa viikossa voimakkaasti ja torjunta on siinä vaiheessa vaikeaa. Kuminakoita voi esiintyä nykyään jo ensimmäisenä satovuotena, joten valppaus on valttia. Tuho voi olla sataprosenttinen. Useina vuosina on tarvittu jopa kaksi ruiskutusta useampien toukkasukupolvien takia. Ruiskutuksella torjutaan toukkia, ei lentäviä perhosia.

Parhaiten tehoavat pyretroidivalmisteet  (Karate) kun pienet toukat ilmestyvät. Karate Zeon 0,05 l + HA Boron 1,5 l + X-Change Lisää kuminakoin torjuntaan boorilannoitus ja X-Change PH:n laskemiseksi. Huom Decis ja Mavrik eivät ole enää sallittuja. Aineet kannattaa käyttää seoksena juolavehnäaineiden kanssa.

Ruiskutusohjeita voi kysyä puh. 0400-939 677 (Markku Lehmuskanta).

Taudit

Kesällä 1997 ilmeni kuminassa selkeitä taudin aiheuttamia vaurioita. Samalla epäiltiin voimakkaiden hallojen aiheuttamaa kasvupisteiden paleltumista. Kuminalla ilmeni myös kukkakaalia muistuttavaa viivästynyttä kukintaa. Tämän vioituksen aiheuttaja on kuminan rengaspunkki. Rengaspunkin elintapoja ei vielä tarkkaan tunneta. Pahimmillaan rengaspunkin vioitukset ilmenevät heikkokuntoisissa kasvustoissa, esimerkiksi juolavehnäisissä paikoissa tai tallaantuneissa päisteissä.  Elinvoimaisissa ja vahvoissa kasvustoissa punkin vioitukset ovat jääneet yleensä vähäisiksi. 

Pahkahome aiheuttaa versojen tai versojen osien ennenaikaista lakastumista ja mustia pahkoja siemensatoon. Pahkahomeen rihmasto elää maassa ja varsistossa.  Kukinnan jälkeinen sateinen sää lisää pahkahomeen riskiä.

Harmaahome tuhoaa kasvia ja mädännyttää versoja etenkin kosteissa olosuhteissa. Versolaikku ilmenee punaruskeina laikkuina versoissa ja aiheuttaa lakastumista. Porkkanamustamätä vioittaa kuminan juuristoa.

Kaikki tauti- ja tuholaishavainnot tulee kirjata myös lohkokortteihin.

3.3. Puinti

Kumina puidaan leikkuupuimurilla yleensä elokuun alkupuolella. Kasvukauden aikana siemenen väri muuttuu vihreästä punaiseksi ja edelleen tumman ruskeaksi. Kumina ei tuleennu koskaan täysin tasaisesti, vaan pääkukkasarja tuleentuu ja alkaa varista ensin. Kuitenkin on huomattava, että pääkukkasarja antaa vain 30 % ja sivukukkasarjat 70 % sadosta, joten puintihetki valitaan sivukukkasarjojen tuleentumisen mukaan. Varisemista siis tapahtuu aina. Puintiajankohta kannattaa ajoittaa aamupäivään, kun kasvusto on vielä hieman nahkeaa (kariseminen ja öljypitoisuus). Usein tapahtuu hävikkiä runsaiden sateiden ja voimakkaan tuulen vuoksi ja siksi ei pidä odottaa liian kauan. Itse puinti on melko helppoa ja nopeaa. Rypsin ja timotein perussäädöt toimivat hyvin myös kuminalla. Suurimmat puintitappiot tapahtuvat helposti ennen pöytää, joten kaatokelan käytössä tulee olla varovainen. Siemenseulan suositeltava koko on 3 - 5 mm. Puimureihin on saatavissa erityisiä piensiemenseuloja. Riittävän pienireikäinen seula ja melko runsas tuuli takaa puhtaan puintituloksen. Näin vältytään turhalta kuivatukselta ja säästetään lajittelukustannuksissa. Jos tavarassa on paljon oljenpätkiä ja kevyttä roskaa, on seula liian iso tai tuulta liian vähän.

3.4. Kuivatus 

Kuminan puintikosteus on vaihdellut 15-40 %:n välillä ja se kuivataan 12 %:iin. Käytännössä kauppaan tulevan kuminan kosteus on ollut 10-11 % (Wile 35=asteikko 32-33). Liikaa kuivatusta on varottava öljyn haihtumisvaaran vuoksi. Puinnin jälkeen kuivatus on saatava heti käyntiin kuumenemis- ja homevaaran vuoksi. Kuivatus on tehtävä hellävaraisesti, etteivät aromit tuhoutuisi. Kuivatusilma ei koskaan saa nousta yli 50C. Lava- tai kylmäilmakuivuri on hyvä ratkaisu. Kumina kerroksen paksuus saisi olla enintään 70 cm. Pintakerrosta on syytä liikutella toisesta kuivatuspäivästä alkaen. Veden tiivistyessä pintakerrokseen homeiden kasvu voi alkaa nopeasti. Kuivatus onnistuu myös siilokuivurissa. Silloin runsasta kierrätystä on vältettävä kuivatuksen loppuvaiheessa. Kierrätys katkaisee Rekordin vihneitä.

3.5. Hygieeninen puhtaus

Koska kumina on mauste ja siis pääasiallinen käyttö on elintarvike, on siementen puhtaus tärkeä. EU:n sisällä ei ole standardeja, vaan maittain ja jopa osavaltioittain vaatimukset vaihtelevat. Suomessa käytetään seuraavia kriteerejä:

Bakteerien kokonaislukumäärä 5.000.000-10.000.000 pmy/g

Hiivat ja homeet  10,000-50.000 pmy/g

Saksan vaatimukset lienevät tiukemmat.

Jo näytteenotossa paljas käsi lisää bakteerien määrää.

Puhtautta voi edistää seuraavin toimenpitein:

1. Vältä lakoontumista (varjoiset pellonreunat, lannoitus epätasaisesti ja päällekkäin)

2. Kuivuri, puimuri ja perävaunu on syytä puhdistaa huolella, ettei lintujen ja rottien ulosteet pääse kuminan joukkoon.

3. Kuivatus käyntiin heti ja riittävällä ilmamäärällä. Ei liian paksuun kerrokseen (yli 1 metri).

Kuivuri ja puimuri kannattaa puhdistaa myös kuminan käsittelyn jälkeen. Vaikka kuminan aromi onkin hyvä, ei sen kuulu maistua viljassa. Aromi siirtyy viljaan vain kuminan siementen mukana, mikä kertoo aina epätäydellisestä puhdistuksesta.

3.6. Varastointi ja kuljetukset

Kumina voidaan varastoida tilalla joko tiiviissä siilossa tai suursäkeissä. Sen hehtolitrapaino on 40-45 kg. Sadon määrää arvioitaessa on muistettava, että lajittelussa siitä poistuu roskia 10-30 %. Sadosta otetaan ennakkonäyte alustavaa laadunmääritystä varten. Ennakkonäyte otetaan välittömästi sadonkorjuun jälkeen. Tällöin on syytä ottaa se jollakin puhtaalla välineellä ja useasta eri paikasta (kaira, ei paljaalla kädellä). Kuminaa otetaan kuljetuksesta riippuen vastaan sekä irtotavarana että säkeissä (suursäkki ym.) Janakkalan Piensiemen Oy:ssä.

3.7. Lajittelu ja pakkaukset

Lajittelussa kuminasta erotellaan vieraat siemenet ja roskat. Lajittelu on hidasta ja vaativaa. Siksi käytännössä erät aina lajitellaan Janakkalan Piensiemen Oy:n toimesta. Puhtausvaatimus on 99,5 %. Nykyisin kumina säkitetään lajittelun jälkeen 25 kg paperisäkkiin tai 1000 kg suursäkkiin. Yhtiöltä on saatavissa lainaksi suursäkkejä. Lajittelukustannus on alkaen 0,1€/kg.

3.8. Laadunmääritys

Kuminan hinta määräytyy aromipitoisuuden mukaan. Alustava näyte otetaan sadonkorjuun jälkeen kuukauden kuluttua puinnista ja se lähetetään Arctic Taste Oy:lle. Varsinainen näyte otetaan lajittelun yhteydessä valmiista kuminasta. Tislaus tapahtuu 9 g:n näytteestä, joka analysoidaan kahdeksan tunnin vesihöyrytislauksena. Saatu tulos ilmoitetaan kuminaöljypitoisuutena eli paino-%:na. Viime vuosina öljyn keskiarvo on ollut 2,4-3,0 %:n tasolla.

4. Markkinointi 

Arctic Taste Oy on vanhin Suomessa toimiva kuminan markkinointi-yhtiö. Se on toiminut uranuurtajana jo vuosikymmenen ajan ja yhtiönä vuodesta 1991 alkaen. Sillä on yhteistyökumppaneita lähinnä Euroopassa ja USA:ssa. Tuotanto perustuu täysin viljelijöiden kanssa tehtyihin sopimuksiin.

4.1. Yleistä

Kuminan maailmanmarkkinat ovat hintojen osalta olleet nousussa. Vaihtelu on suurta yli- ja alituotantotilanteissa. Suurin osa kuminasta käytetään mausteeksi.

Yksivuotista kuminaa viljellään etupäässä Egyptissä, Lähi-idässä ja Etelä-Euroopassa etenkin Unkarissa. Sen aromipitoisuus on alhainen. Suomessa kasvuaika on liian pitkä. 

Kaksivuotisen kuminan markkinat ovat suuret, josta Suomen osuus on varsin korkea. Puola, Tsekki ja Baltian maat sekä Kanada ovat merkittäviä tuottajia.

4.2. Sopimusviljely

Arctic Taste Oy perustaa koko tuotantonsa sopimusviljelyyn. Näin viljelijä voi varmistaa oman kuminansa markkinoinnin. Kokoamalla pienet yksittäiset erät yhteen voidaan hankkia suuri markkina-asema koko maailmassa.

 5. Kuminatuki (kasvinviljelytilat)                   

Kuminan saama viljelytuki 2018 on  seuraava:                           

Luonnonhaittakorvaus            n. 217 €/ha

Ympäristökorvaus                          200 €/ha

Perustuki                                       n. 121 €/ha

Viherryttämistuki                             75 €/ha

yht.                                                      613 €/ha